Valtuustotyö

Valtuusto kokoontuu noin kerran kuukaudessa käsittelemään ja tekemään päätöksiä keskeisistä kunnan asioista. Päätöksistä voi lukea kunnasta saatavista valtuuston pöytäkirjoista. Tällä sivulla julkaisemme Sipoon perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoroja, joita pidetään vuosittain yleensä kaksi. Lisätietoja valtuustotyöstä saatte valtuutetuiltamme Jari Hurstilta ja Pentti Sittnikowilta (ks. yhteystiedot hallitus-välilehdeltä).

Sipoon perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 7.11.2011

Vuosi sitten pitämässämme vastaavassa puheenvuorossa mainitsin Sipoon kunnan olevan ”äveriäs”. Sittemmin kuulimme useamman ryhmän puolelta, että olemmekin yhtä pykälää vaille kriisikunta. Lisäksi äyriäkin piti nostaa kun varat olivat loppumassa taannoin. Talous on ollut ylijäämäinen edelleenkin, joten olemme vieläkin ” äveriäs ” kunta.  Toivomme sen olevan jatkumo, eikä väliaikaista huumaa.

Muita positiivisia havaintoja ovat että kasvuprojektimme kuten kaavoitus etenee ja väkiluku on jo kasvussa. Yritysten kiinnostus kuntaan on vilkastunut, kunhan vain saamme maata jota voimme sitten tarjota heille. Kuntalaiset ovat työllistyneet hyvin ja pääsevät vuodenvaihteen jälkeen vielä paremmin sekä laajemmin hakeutumaan työmarkkinoille parantuvien liikenneyhteyksien myötä. Kun asukkaiden perustarpeet ovat kunnossa, meille politiikoille ja virkamiehille jää palvelujen edelleen kehittäminen sekä eteenpäin vieminen, sen takiahan nämä positiot ovat, ei muun takia.

Tulevan budjetin Infossa näimme ja kuulimme hallintoalojen suunnitelmat, jotka näyttivät olevan järkevillä linjoilla, on haettu säästöjä selkeästi. Järkevyys muodostuu siitä että haluttujen säästöjen vuoksi on paneuduttu toiminnan arvioimiseen, joka näin kehittää sen tehokkuutta. Toivomme että nämä haetut säästöt ovat vain niitä löysät pois toimenpiteitä koska palveluiden tulee olla riittäviä ja toimivia, pelkkä säästäminen ei voi olla itsetarkoitus. Kuntalaisen hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden tason määrittää koettu vastine rahoille.

Säästämisen lisäksi voidaan myös toiminnan tehokkuutta tarkastella josta saadaan säästöjä aikaiseksi suhteellisen kivuttomasti. Oiva esimerkki on tuossa lähellä Linnanpellon tiellä. Tiehallinto korjasi sillan juuri ja nyt sitä revitään auki toisen hankkeen vuoksi? Tällainen ei voi olla valtakunnallisesti, eikä edes kunnallisesti kannattavaa toimintaa.

Yleisesti huomioimme että menot kasvavat tuloja/asukasmäärää nopeammin, tällöin Sipoon kunnan toiminnan taloudellinen kunto tulee heikkenemään. Vaikka velan kasvu näyttää taittuneen, mikä on sinänsä hyvä asia, se on vain kuitenkin väliaikaista. Viivästyneet investoinnit ovat lykänneet lainannostoa ja kertaluonteiselle Helsingin maksamalla korvauksella on lyhennetty lainoja.

Ikävä kyllä on todettava että sitovien tavoitteiden asettamista leimaa epämääräisyys. Tavoitteet eivät ole konkreettisia, määrällisiä eivätkä täsmällisiä. Myös mittarit ovat epämääräisiä, ne suuntautuvat enemmän työn / tekemisten mittaamiseen, kuin tulosten mittaamiseen. Tulosten saavuttaminen ei siten olisikaan tärkeää, pelkkä tekeminen riittää?

Loppu tulemana sanoisimme että budjetin suunnitelmat ovat oikean suuntaiset ja sisältää uutta raamitettua yritystä talouden hoidossa. Pidetään kunta edelleenkin äveriäänä.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 13.6.2011

Sipoon Perussuomalaiset toteavat kunnan tilinpäätöksestä ja henkilöstöraportista 2010 sekä tulosnäkymistä 2011 seuraavaa. Taloudenhoidossa on positiivista, että tulos on onnistuttu pitämään ylijäämäisenä. Kuitenkin erityisen huolestuttavaa on kunnan suuri velkaantuneisuus 68,7 % eli 3151 euroa asukasta kohden. Tämän takia jatkossa toiminnan tehostaminen on ehdottoman välttämätöntä, koska veroprosenttia korottamalla ei voi talousasiaa ratkaista.

Henkilöstöraportin tuloksista panimme merkille huolestuneina kaksi seikkaa. Toisaalta kunnan henkilöstömäärä jatkuvasti kasvaa huolimatta siitä että kunnan väkimäärä ei samassa suhteessa ole lisääntynyt. Tämän vuoksi henkilöstömenot ovat kasvaneet ylisuhteisesti suhteessa väestömäärään. Perussuomalaiset esittävätkin tiukkaa henkilöstötarpeen arviointia erityisesti tilanteissa, joissa eläköitymisen johdosta henkilöstö luonnollisesti vähenee. Olisiko mahdollista tehtävien uusjaolla ja toimintatapoja muuttamalla välttää uuden henkilön palkkaaminen? Toiseksi henkilöstön sairaspoissaolojen määrää 12,9 pv/henkilö on pidettävä varsin suurena. Tämä oirehtii jostain, ja sen syyt tulee selvittää.

Toimintaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että vaikka kaavoituksessa näyttää tapahtuneen selkeää kehittymistä lisäresurssien myötä, niin edelleen kunnan kasvustrategian pullonkaulana on kaavoituksen hitaus. Perussuomalaiset kiinnittävätkin huomiota siihen, että kaavoitusprosessi pitää saada toimivammaksi. Se on välttämätöntä Sipoon kunnan kilpaillessa asukkaista ja yrityksistä pääkaupunkiseudulla.

Haluamme kiittää sosiaali- ja terveyspuolta esimerkillisestä kehitystyöstä terveyskeskusjonojen lyhentämisessä ja tavoitettavuuden parantamisessa. Toivomme muiden hallintokuntien ottavan samanlaisen kehittävän otteen toimintaansa, jonka kautta Sipoosta tulee Suomen halutuin.  Myös lupa-asioissa on menty parempaan suuntaan, vaikka parannettavaa vielä löytyykin.

Sipoon perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 26.4.2010

Olemme tyytyväisyydellä merkille panneet tehdyt päätökset kouluverkon kehittämishankkeesta. Meidän mielestä tilanteeseen on ryhdyttävä tosimielellä ja jo vuoden 2010 aikana. Kun muistamme mistä asia lähti purkaantumaan ja mitkä olivat perusteet, on tärkeää tehdä päätöksiä asiasta nyt.

Kouluverkon valtuutettu selvitysryhmä ohjasi konsulttien työtä ja asia eteni nopeassa tahdissa. Saatu selvitys on tarkka ja siitä selviää faktat jotka osoittavat kiistatta nykyisen tilanteen ja sen parantamiskohteet. Suunnittelussa ei tule unhoittaa tulevaisuuden haasteitakaan.

Muutamia huomioita/mielipiteitä joihin tulee puuttua heti ja myös ” pitkässä juoksussa”.

Uudistuva verkkon tulee olla laadukas ja taloudellinen sekä tasapuoleinen kaikille.

Vaihtoehto A on lähinnä ajatus siitä miten tällä hetkellä suomenkieliset oppilaat toteuttavat koulunkäyntinsä. Suurin epäkohta siinä on että lapset joutuvat matkustamaan paljon ja näin syntyy lisäkuluja ja koulupäiville tulee pituutta.

B vaihtoehto on lähinnä ruotsinkielisten toimintamallia jossa on epäkohtana rakennusten ylläpitokulut ja laadulliset opetuksen ongelmat.

Meistä selvityksessä ehdotetuista vaihtoehdoista paras olisi ollut malli C joka olisi ollut selkein ja inhimillisin vaihtoehto kaikille, sekä hyvin joustava ratkaisu. Nyt mennään sitten agendan sekamallilla, eikä odotettavia säästöjä synny helposti sekä tunnetut ongelmat jatkuvat pitkään. Tällä olisi voinut tasoittaa kuluja ja eroja hyvin. Tämä aiheuttaa varmasti jossain vaiheessa vielä keskustelua.

Käydyssä vähäisessä yleisessä keskustelussa on heitetty jopa kyseenalaisia aiheita ja epäilty asiaa politikoinniksikin, mikä onkin varmaan osittain totta, ongelma tuntuu olevan enempi politiikoilla kuin itse asiassa. Olemme panneet merkille, ollaanko varmoja että esimerkiksi kaikki vanhemmat ovat sitä mieltä että vanhat rakennukset ovat hyviä kouluympäristöjä, enemminkin niin että he odottavat selventäviä päätöksiä jotta epävarmuus tulevista järjestelyistä poistuisi.

Haluamme siis järjellisiä ratkaisuja osoitettuihin ongelmiin ja jotka lähtevät toteutukseen nopeasti, niin että kaikilla on hyvät kouluolot Sipoossa. Tämä tulee toteuttaa niin että molempien kieliryhmien opiskeluolosuhteet paranee ja että voimme olla ylpeitä päätöksestä että uudesta verkostamme myöhemminkin ” pölyn laskeuduttua ”.